Esitän selvitettäväksi lähiavustajaverkoston luomista yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Peruste:
Erityisesti kasvava vanhusväestö tarvitsee itsenäisen kotonaan asumisen tueksi omaishoitoa kevyempää, entisaikojen naapuriapuun verrattavaa lähipalvelua niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueella. Muuttoliikkeen ja vastaavien ihmisiä toisistaan vieraannuttavien syiden vuoksi naapuriapu ei enää entiseen tapaan toimi.
Tilannekuvausta:
Kuluva runsasluminen talvi on ollut monelle sydänvikaiselle papalle tai muutenkin heikkovoimaiselle mummolle hyvin koettelevaa aikaa. Erityisen vaikea aamu ainakin paikka paikoin oli esim. maaliskuun puolivälissä, kun edellisenä päivänä lämmin sää oli sulattanut katupohjiin junttaantuneen parikymmensenttisen lumikerroksen vetiseksi massaksi. Kun sitten illalla kymmenen jälkeen auraustraktorit työnsivät tuon vetisen massan paikoin metrin korkuisiksi kinoksiksi pihaliittymien tukkeeksi, ja yöllä tuli pakkanen, oli aamulla töihin lähtijöillekin täysi työ saada jäätynyt valli raivatuksi. Vielä muuten ehkä autoilemaan pystyville vanhuksille se oli suoranainen terveysriski. Ellei ollut ketään auttajaa, jäävalli saattoi jäädä siihen. Muutoinkin mainitut aurausvallit ja runsaat lumisateet tuottavat vanhemmalla väestölle ongelmia. Odotettavissa on, että sama jatkuu joka talvi.
Vastaavasti pienet kodin tekniset työt kuten lampun vaihto tai palovaroittimen patterin vaihto yms. ovat joillekin terveysriski, kun talousjakkaralle kiipeäminen jo huimaa. Kesäisin apua voidaan tarvita eräissä raskaammissa puutarhatöissä, ruohonleikkuussa jne. Kaikilla ei ole omaisia lähiseudulla apua antamassa joskus yllättäen eteen tulevissa tilanteissa.
Yhteistyötahoja:
Mahdollisia yhteistyötahoja ovat mm. kylä- ja kaupunginosayhdistyksen, martat, Lios’ Club (”Me palvelemme!”), vammais- ja potilasjärjestöt, partio jne. Esim. kyläyhdistysten kotisivuilla voitaisiin julkisesti tiedottaa saatavilla olevasta lähipalvelusta, miksei myös aikanaan kunnan sivuilla.
Kustannukset:
Selvittelyssä kannattaa lähteä sen kartoittamisella, missä määrin toiminta voi olla vapaaehtoispohjalla. Talkoohenkeä on vielä. Lähiavustajan mahdollisia kustannuksia voitaisiin hoitaa mm. kaupungin avustusten kautta. Missään tapauksessa kustannukset eivät ole suuret. Vapaaehtoiset lähiavustajat tarvitsevat talkoovakuutuksen. Avustajille itselleen ei tule aiheutua kustannuksia. Monet ovat valmiita maksamaankin saamastaan avusta, mutta maksujärjestelyä ei tule tehdä liian byrokraattiseksi.
Keskeisiä kriteereitä.
Tärkeitä huolehdittavia asioita ovat mm .lähiavustajan kouluttaminen ja valtuuttaminen tehtäväänsä, luotettavuus, julkisuus, avun saatavuus ja laatu.
Yhteiskunnan toimenpiteet:
Verkoston luomisvastuu voitaisiin osoittaa jollekin viranhaltijalle ja hänen avukseen asetetulle työryhmälle.
Iisalmi 30.3.2011 Osmo Turkki
