85 PENTTI HARTIKAINEN

Olen 59-vuotias mies Kiuruvedeltä. Alun perin olen kotoisin Juankoskelta. Työskentelen Teollisuusliiton Murikka opistolla, lisäksi teen etätöitä Kiuruvedellä ja viihdyn täällä. Työhöni kuuluvat työsuojelun perus- ja jatkokurssien kouluttaminen. Asun Kiuruvedellä ja harrastuksiani ovat omakotitalon remontointi ja pikkukoiran kanssa ulkoilu. Satunnaisempaa on asuntovaunuilu, moottoripyöräily ja lukeminen. Perheeseen kuuluvat avopuoliso ja yhteensä kolme aikuista lasta kumppaneineen.

Olen toiminut erilaisissa luottamustoimissa 1990 luvun alusta. Työelämän edunvalvonnassa sekä työympäristöasioiden parissa olen toiminut n. 20 vuotta. Joensuun vuosilla, 2000 luvun alussa toimin päätoimisena luottamusmiehenä Nokian alihankkijalla Perloksella. Tämän jälkeen olin virkasuhteessa kaksi vuotta (2007–2009) Pohjois-Savon aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueella tarkastajana, josta palasin Joensuuhun Puuliiton aluetoimitsijaksi. Vuodella 2015 siirryin Helsinkiin Puuliiton keskustoimistolle työympäristösihteeriksi ja sittemmin fuusion kautta Teollisuusliittoon. Joensuussa toimin SD piirihallituksessa, piirin puheenjohtajana ja olin ehdokkaana 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa. 2013–2015 toimin maakunnallisen koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Koen, että luottamustoimeni vuosien varrella sekä työ- ja elämänkokemukseni antaa hyvät valmiudet syventyä tulevan hyvinvointialueen päätöksentekoon.

MINULLE TÄRKEÄÄ ALUEVAALEISSA;

Palvelujen tasalaatuisuus ja tarjonta koko maakunnassa. Sote- ja pelastustoimen palvelut kuuluvat kaikille hyvinvointialueen asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Tulisiko harvemmin asutuilla alueilla kehittää palveluja viemällä ne nykyistä laajemmin käyttäjän luo esim. sairaanhoitajan ja/tai lääkärin käynnit palvelukodeissa ja kodeissa. Pienempien taajamien palveluja tulee turvata esim. vastaanottopiste rajatuilla vastaanottoajoilla, koti//laitoskäynneillä ja digipalveluilla.

Hyvinvointialueen johtaminen ja henkilöstön arvostaminen; Arvostamalla koulutettua, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstö varmistetaan palveluiden laadukkuus ja saatavuus. Henkilöstöllä tulee olla selkeät tehtävät ja mahdollisuus vaikuttaa asioiden valmisteluun joko suoraan tai laajemmissa kokonaisuuksissa henkilöstöedustajien kautta. Henkilöstön osaamista tulee tukea, resursseja tulee olla riittävästi ja varahenkilöjärjestelmä tulee olla laadittu. Henkilöstölle tulee luoda hyvällä johtamisella turvallinen työympäristö.

Hyvinvointialueen organisointi. Organisaation rakentamisessa on syytä hakea kokemuksia laajemmin ns. laatikon ulkopuolelta. Suurin virhe olisi rakentaa organisaatio laatikkoleikillä henkilöiden kautta, turvaten heidän asemansa ja tämän jälkeen vasta järjestetään operatiivinen toiminta. Parempi tapa olisi mielestäni organisaation muodostamisessa mennä palvelukylki edellä ja tämän jälkeen organisoidaan mahdollisimman matala ja selkeävastuinen johtamisorganisaatio.

penavaltuustoon@gmail.com , p. 050 406 0638